top of page
WP_20150428_11_54_34_Pro.jpg

Integratiivinen psykoterapia

"

Integratiivisella psykoterapialla tarkoitetaan moniteoreettista ja tutkimusnäyttöön perustuvaa työotetta. Se on vakiintunut Suomessa omaksi psykoterapiasuuntaukseksi 2000-luvulla. Integratiivisen psykoterapian peruslähtökohta ovat kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, joihin psykoterapiassa pyritään vastaamaan ja mukauttamaan, räätälöimään, käytetyt menetelmät asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten mukaan.

 

Integratiivinen psykoterapia painottaa tutkimusten mukaan tulokseen vaikuttavia, eri psykoterapioille yhteisiä tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta ja myönteisen tuloksen odotusta. Psykoterapian perusprosessina nähdään asiakkaan itsehavainnan laajentaminen ja toimijuustunnon vahvistuminen, mistä seuraa hallinnan tunteen, itseymmärryksen ja toiminnan ja tunteiden säätelykyvyn parantuminen. 

Terapeuttisessa työssä keskeisiä piirteitä ovat terapeutin responsiivisuus, herkkävirittyneisyys asiakkaan kokemukselle ja jatkuva prosessin seuraaminen, palautteen kysyminen, yhteistyösuhteesta neuvottelu, terapiasuhteen ilmiöistä puhuminen ja työskenteleminen asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeellä.

"

(Kuusinen, Valkonen, Wahlström, 2020)

Kognitiivis-integratiivinen lyhytterapia

"

Kognitiiviset psykoterapiat ovat emotionaalisten ja toiminnallisten häiriöiden ja sairauksien hoitoon kehitettyjä psykologisia hoitomuotoja, joiden tuloksellisuudesta ja turvallisuudesta on runsaasti tieteelliseen dokumentaatioon perustuvaa näyttöä. Kognitiiviset terapiat ovat kaikkein kysytyimpiä ja eniten suositeltuja psykoterapian muotoja myös Suomessa. 

 

Kognitiivinen psykoterapia mainitaan useiden mielenterveyden häiriöiden hoitovaihtoehtona käypä hoito -suosituksissa.

Kognitiivisen terapian uusimmille sovelluksille on ominaista, että ne hyödyntävät useita hoidollisia elementtejä, kuten tunnesuuntautuneita ja kokemuksellisia työtapoja, kognitiivisten ja metakognitiivisten prosessien käsittelyä, käyttäytymisterapeuttisia interventioita ja hoitosuhteen käyttöä muutoksen välineenä.

"

(Laakso,2021)

bottom of page